perjantai, 2. maaliskuuta 2012

Lokki ruokatilassa?

Toivottavasti vielä jonain päivänä. Yki Nummen Lokki-valaisin, babe u just stole my heart. Tää on taas näitä vihaa aluks ja rakasta sitten juttuja. Muistan lukeneeni joskus Jamimamin blogista kyseisetä lampusta, liekkö oli postauksessa vielä sama kuvakin?

Kovasta hinnasta huolimatta, miä haluun! Se on ruvettava laittamaan karkkipussiin menevät rahat säästöön. Onhan kyseessä kuitenkin melko varmasti valaisin, joka ei ihan heti lähde pois muodista. Tai sitten ainakaan meidän ruokatilasta, jahka sen sinne joku kaunis päivä saan.  

-Annawn

keskiviikko, 22. helmikuuta 2012

A piece of me?

Jos ei mua, niin ainakin mun vaatekaappia. Tai vaatelattiaa, oon hirveen huono laittamaan tavaroita takasin paikalleen. Hups :P

Jos ette vielä tiedä, mä RAKASTAN korkeita korkoja. En oikeesti tartteis muita kenkiä. Paitsi eilen. Loskasella kelillä on ehkä fiksuinta laittaa kiilanilkkurit jalkaan, ku joudut kävelemään kuitenkin. Tietämättäs lumi kasaantuu kengänpohjiin ja mietit vaan kovasti, etten voi kävellä näin huonosti. Onneks siihen löyty syy. Kun neljännen kerran tilanne "mun poski jalkakäytässä" tuli, oli valehtematta itkupotkut lähellä. Hyvä nainen, katso sää ennen kuin lähdet ulos!

Tässä on osa, tosin melko pieni osa, mun tänhetkisistä lemppareista. Paljetit, jakut, huivit ja korot!
Lisää kuvia lemppareista tulee heti, kun oon ne saanu hankittua. Mintunvihreet farkut, joku armeijanvihree paita ja paljon kaikkee ihana värikästä ja kesäistä. Kiitos! Sit ois myös muutamat korkkarit. Ehheh. 




Uusimmat kenkäni. Ihanat kiilanilkkurit. Korkoa tais olla huimat 11,5cm, mut näillä on tosi helppo kävellä <3

Palataan,
                      Annawn

CafeLatte.

Mikään ei olisi parempaa, kun omien kuvien postailu pävittäin. Kamera löytyy, kuvaajakin sillon tällöin, mut uskallus hiipuu. Miks, kertokaa mulle? :D On ehkä hirveintä ikinä seistä kameran edessä ja ottaa "bloggaajakuvia". Venkoilen, muikistelen ja oon ihan varma et joku jenkkis päättää hypätä linssiin just h-hetkellä. Nice. Kuulostaako tutulle?  Kaikki tämä humalassa on sit kuitenki taas ihan eri juttu.


Kädessä luottokello. Hankittu Honkkarista, 14e ja miesten. Pienennyksestä ottivat 4e, joten eipä kellolle paljon hintaa jäänyt.  Muut kledjut ovat h&m:ltä


Viime syksynä oltiin isolla porukalla Italiassa kaksi kokonaista viikkoa. Lämpö oli alimmillaan +28 ja minä aurinkokylvin melkeimpä vielä lähtöpäivänä. Lentokentälläkin vaivihkaa siirtelin sääriä aurinkoon, jotta kaikki nyt varmasti huomaisivat minun olleen ulkomailla. Kyllähän ne huomas. Pointti tässä oli nyt se, että siellä ollessamme tilasin paikallisesti "Papan baarista" Laten. Mies ei puhunut sanallakaan englantia enkä mä italiaa. Jotain hän mulle tilauksen yhteudessä selitti ja nyökkäilin hymyillen "yes, yes". Nenän eteen kaadettiin sitten kuuma maito. Kaakaojauheella. Latte kun italiassa tarkoittaa maitoa. Tollona siinä sitten seisoin. CafeLatteahan kun alunperin halusin. Suomessa on tilaaminen ollut hiukan helpompaa ;)




<3 Annawn

lauantai, 18. helmikuuta 2012

Uusi phöne iPhone

         

Kauniisti kuvattu vesassa, parasta on ehkä tuo vessapaperirulla <3

Eilen oli työkaverini synttärit ja asuna toimi melko tavaramerkiksi muodostunut Gina Tricotin kukkamekko. Siitä en luovu, vaikkakin sitä mummomekoksi kutsutaan :P 
Hiuksissa musta panta ruusulla. Saatu äitiltä.. tai lainattu tai jtn. 

Sain nyt vihdoin ja viimein hankittua uuden puhelimen. Edellisellä HTC:llä kun pystyin ainostaan vastaamaan puheluihan ja lukemaan viestit. Helppo käyttää kosketusnäyttöä, kun näyttö on rikki. 
Uusi phöne on siis iPhone. Tosi helppokäyttöiseltä tuntuu ja ihan parasta oli kun siihen sai ladattua Instagramin. Heti siis sen jälkeen, että nykyään pystyn kirjoittamaan myös viestit ja tallentamaan numeroita. Oon nyt niin nykyajassa ;)

Insta-Annawn

Korut: h&m, gina tricot

Jos nyt ruvettais näkemään useammin ;)

<3 Annawn

tiistai, 10. tammikuuta 2012

takkutucca.


Mulla on nyt paljon petraamisen varaa. Niin koulussa, kuin tän bloginkin kanssa. Olen siis edelleen elossa ja heti kun olen saanut kouluhommat siihen kuosiin, ettei ne vaivaa unessa joka yö, lupaan olla ahkerampi myös täällä. Käsi sydämellä, mä vannon!

Huomenna meillä on meikkikoulutus ja perjantaina aloitan työharjottelun. Tällä viikolla on monta uutta juttua. Innolla odottaen!

Mut back to portfolio, voisko joku tehdä sen mun puolesta?
  


perjantai, 30. joulukuuta 2011

Liikunnan iloja.

Telkkarissa sanottii urheilun alkavan aina sohvalta. Kaivetaan sohvaperunat lapiolla irti pehmusteista. Mun "joo, sitten huomenna" oli nyt tänään. Ensimmäinen kerta tällä salilla. Älkää kuitenkaan ymmärtäkö väärin, olen urheillut ja käynyt salilla, monta kiloa sitten.  

Mikä idea oli laittaa pinkki treenipaita päälle? Samaa väriä kasvojen kanssa, ei mikään ihme että mulkkasivat. Tuskin siihe vaikutti sekään, että seisoin juoksumatolla n.5 min enkä saanut sitä toimimaan. Vahingossakaan en pyytäny apua, jokuhan olis voinu tajuta et olin siellä ensimmäistä kertaa. Nielin tappion ja vaihdoin laitetta. Juoksumatto-Anna, 1-0.

Siellä me kaikki läskis sitte sitkutettiin, urheina ainakin 45 min. Onneks menin takariviin, ni ei kukaan nähny sitä et 10min välein kävin täyttämässä juomapulloa. Tai että vauhti hiljeni sitä mukaan, ku kunto petti. Ilme värähtämättä jatkoin, vaikka maitohapot alko kiipeämään housunvartta pitkin. Kivasti kaikki hikipingot kävi hakemassa alkulämmät ennen jumpalle menoa. Lihaskimput ja kukkakepit vaihtu, mutta minä pysyin. Crosstrainerilla 45 minuuttia, eihän siihe voi kuolla. Eipä! 

Mun vieressä oli hieman vanhempi herra, joka aina huvittuneena vilkuili sivulleen. Urhoollisesti lisäsin silloin vauhtia. Pään käännyttyä palasin nopeesti takaisin ja jos mahdollista, vielä vähän hiljaisempaan vauhtiin. Loppujen lopuks hävisin sille. Vanhalle miehelle. Se jäi ja minä lähdin vallottamaan juoksumattoa uudestaan. Tilanne tällä hetkellä Juoksumatto-Anna, 1-1. HAH!

 Salilla on aina tapana pyyhkiä oma paikka jos on tullut hikeä. Mun paidasta ei kuivaa kohtaa juurikaan löytynyt. Desinfiointipaperia hain kolme kertaa. Joo, oon mä kunnossa- rapakunnossa. 
Tästä pääsen vaan ylöspäin.
Toivottavasti?


Minä ja mun pää.

                 Hups. Saatoin vastoin eilistä kailotustani pyörähtää aleissa. Ja jos kukaan ei kerro Jarnolle, niin paljastan että tuo paljettipipo oli ihan normaali hintanen. Se uus jakku oli alessa, joka on edelleen visusti piilossa laukussa. Parhaimmat teinikuvailut sain meijän vessasta. Tottukaa siihen, musta on kovaa vauhtia tulossa linssilude. 

Näin tänää ihanaa ystävää, jonka kaasona olen maaliskuussa. Jännittää. Mutta mun täytyy mahtua siihen mekkoon, jonka hankin. Oon todennu et sohvalla maatessa ei äässi pienene. Damn. Mä lähen nyt vissiin  juoksemaan. Yäk.